Näin vuoden lähestyessä loppua, sinäkin tahollasi varmasti muistelet menneitä kuukausia ja puntaroit vuoden huippuhetkiä sekä matalikkoja. Tämä aika vuodesta saa mielen haikeaksi mutta samalla katseen suuntautumaan jo tulevaan. Vuoden vaihtuessa keskiyöllä rakettien paukkuessa herkistymme ajan rattaiden pyöriessä. Viitaten artikkeliin https://nosidebar.com/intentionally/, päätin minäkin vastata muutamaan kysymykseen, kooten yhteen vuoden 2020 tärkeimmät oivallukset. Nappaa sinäkin joko linkin artikkelista tai kirjoituksestani pohdintaasi kyssärit, joiden avulla voit juhlistaa saavutuksiasi, taputella mokat ja luoda pohjaa tulevalle. Tässä se siis on, tilinpäätös vodelle 2020!
1. Mikä teki vuodestasi unohtumattoman?
Tähän tuskin kenenkään on kovinkaan vaikea vastata. Korona. Se jätti jokaiseen meistä unohtumattomat jäljet joko hyvässä tai pahassa tai molemmissa. Minä kuulun niihin onnekkaisiin, joita tämän vuoden poikkeustila ei kurittanut kovalla kädellä: Sain pitää työpaikkani. Sain aikaa rauhoittua ja olla enemmän perheeni kanssa sekä harrastaa itselleni rakkaita luovia asioita kuten käsitöitä ja kirjoittamista. Sain vaalia kaikkea sitä, mikä on minulle tärkeää.
2. Mistä nautit erityisesti vuonna 2020?
Aloititko sinäkin uuden harrastuksen? Minä aloitin kirjoittamisen. Ja siitä syntyneet tuotokset ovat esillä kaikkien nähtävillä tässä blogissani. Haaveilen myös fiktiivisen kaunokirjallisuuden tuottamisesta ja musiikin tekemisestä jonain päivänä. Palasin kuluneena vuonna myös oikein rytinällä vanhojen, rakkaiden harrastusteni pariin. Liikuimme koko perheen voimin, kokeilimme paljon uusia ruokia ja laitoimme niitä yhdessä sekä suunnittelin itse neuleita ja toteutin ne. Vihdoin minulla oli aikaa tehdä tämä kaikki ja huomata miten paljon olen harrastuksiani kaivannut.
3. Mistä olet erityisen kiitollinen?
Perheeni tuesta. Kuljin pitkän, jopa vuosia kestäneen matkan uupuneesta oravanpyörän pyörittäjästä energiseksi oman onneni sepäksi. Tämä muutti minua ihmisenä todella paljon ja vaati perheeltäni sopeutumista. Puolisoni tuki minua joka askeleella ja rakastaa minua yhä vaikken ole lähellekään se sama ihminen, johon hän tutustui 12 vuotta sitten. Lapseni ovat myös huomanneet tämän muutoksen ja vaikka muutos on pääasiassa heillekin hyvä, ovat he saaneet tuntea nahoissaan sen, etten enää palvele heitäkään enkä katsele jaksamattomuuteni vuoksi läpi sormien kaikkia heidän hassutteluitaan.
4. Mikä on suurin saavutuksesi vuonna 2020?
Mistä sinä voit antaa itsellesi tunnustusta? Onnistuitko jossain erityisen hyvin? Saavutitko tavoitteita? Opitko jotain uutta? Minun suurin saavutus on onnistunut loikkaaminen pois oravanpyörästä. Käyn yhä päivätöissä, mutta työ on kivaa ja helppoa. Se ei uuvuta minua eikä syö vapaa- aikaani. Se ei seuraa minua unettomiin öihin eikä tee minusta hermoheikkoa zombia. Tämän irtautumisen myötä olen myös oppinut tosiasioita rahasta ja elämän tarkoituksesta. Olen ennen vaihtanut elinvoimaani ja aikaani rahaan seurauksin, joista kärsi keho, mieli ja perhe. Nyt mietin tarkkaan, mitä olen valmis tekemään rahan eteen. En enää ikinä aio palata oravanpyörään.
5. Mitä sellaista luit/ katsoit/ kuuntelit, mikä teki sinuun vaikutuksen?
Nykypäivänä aivomme ovat jatkuvan informaatiopommituksen kohteena. Oletko sinä tehnyt tietoisia valintoja sen suhteen, mikä tiedonmurunen pääsee muokkaamaan sinun maailmankäsitystä tai saa sinut oivaltamaan uusia asioita? Itse luin vuonna 2020 monta kirjaa, jotka liittyivät hidastamiseen, vähentämiseen, elämän olennaisuuksiin ja minimalismiin. Tässä muutama, jota suosittelen lämpimästi ja joihin voit tutustua alla olevien linkkien takana:
- Maaretta Tukiainen: Tärkeintä tänään- Näin saat vähemmällä enemmän
- Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni- Kuinka ymmärtää muita ja itseään
- Otso Sillanaukee: Zero waste- Jäähyväiset jätteille
- Héctor García ja Francesc Miralles: Ichigo Ichie- Hetkessä elämisen taito japanilaisittain
- Meik Wiking: Hygge- Hyvän elämän kirja
6. Mistä olit eniten huolissasi ja mitä huolellesi tapahtui?
Kutakin meistä on varmasti monien henkilökohtaisten murheiden lisäksi huolestuttanut maailman taloudellinen ja mielenterveydellinen tilanne koronapandemian runtelemana. Oma yksityiselämäni on ollut sen verran hyvässä järjestyksessä, että minun huoleni on kohdistunut nimenomaan koko maailman pahoinvointiin. Olen tuntenut riipivää surua niitä kohtaan, jotka ovat menettäneet työnsä, ansionsa, selväjärkisyytensä ja selvyytensä näinä vaikeina aikoina. Lasten psykiatrinen ja sosiaalinen tuki, vanhempien ahdistus, parisuhdesotkut ja päihderiippuvuus sekä taloudellinen ahdinko vaativat tällä hetkellä enemmän huomiota kuin pitkiin aikoihin. Samaan sekä taloudelliset että henkilöresurssit näiden hätätilanteiden kohtaamiselle ovat rajallisemmat kuin pitkiin aikoihin.
Huoleni on yhä olemassa. Mutta uskon voivani kantaa oman korteni kekoon pienin, arkisin teoin sen sijaan että jäisin huoleeni vellomaan. Minulla on asiat hyvin ja minulla on mahdollisuus sekä voimia auttaa. Huomioin läheiseni herkästi ja annan paljostani edes jotain. Sillä he, joilla on vähän tai ei mitään, antavat kaikkensa.
7. Mitä kadut eniten ja miksi?
On niin helppoa sanoa, ettei kadu mitään. Mitä järkeä katua, kun tehtyä ei saa tekemättömäksi? Mutta jos emme katuisi mitään, emme myöskään oppisi mitään. Katumukseen ei pidä jäädä vellomaan. Mutta se pitää tunnistaa, tunnustaa ja laitta tynnyriin. Eli ottaa opiksi ja painaa eteenpäin.
Itse kadun, en välttämättä vuoden 2020 osalta, vaan koko aikuisikäni osalta sitä, etten ole ollut armollinen sen enempää itselleni kuin muillekaan. Olen vaatinut itseltäni liikaa ja vielä vääriä asioita ja olen vaatinut läheisiltäni samaa. En ole aina myöskään tunnistanut ihmisiä ja heidän oikeita tarpeitaan heidän ongelmiensa takaa ja ehkä jopa tuominnut heidät siksi. Tai siksi, että he vain rönsyilevät normilaatikon ulkopuolelle. Nyt olen oppinut ymmärtämään ihmisten tekemisiä paremmin, antamaan anteeksi ja olemaan armollinen. Ja rönsyilemään itsekin laatikon reunojen yli.
8. Mikä muuttui itsessäsi tai elämässäsi?
Se voi olla jotain pientä. Tai jotain mullistavaa. Minun koko elämäni teki täyskäännöksen vuonna 2020. Kyseinen vuosi tulee jäämään historiaani vuotena, jolloin toivuin uupumuksesta takaisin onnellisten valtakuntaan. Ero edelliseen vuoteen on aivan valtava. En olisi uskonut ikinä olevani tilanteessa, jossa sähköpostiboksini on päivän päätteksi tyhjä, kalenterissa ei ole yhtäkään turhaa palaveria, yksikään asiakkaistani ei ole ”haastava” eikä yksikään työpäivä venähdä illan puolelle. Lisäksi saan tehdä töitä yrityksessä, jonka arvot vastaavat omiani. Olen yrityksessä, joka palvelee ”maailman pelastamista” eikä ”kasvavaa kasvua vain kasvamisen vuoksi”. Ja kuinka paljon tämä kaikki takaakaan aikaa ja energiaa kaikelle muulle, mikä elämässä on tärkeää.
9. Mikä yllätti?
Tässä tulee vuoden herkkuyllärit! Minut nimittäin yllätti se, että aikuisiälläkin voi vielä treenata kuin teini- ikäinen huippu- urheilija. Koronakevään aikana treenasin yhdessä uimarityttäreni kanssa. Positiiviset tulokset ja se sairaan hyvä mieli, mikä vahvasta kunnosta tuli, olivat erittäin kannustavia yllätyksiä. Toiseksi yllätyksekseni huomasin, miten paljon parempi elämä on laadultaan monilla osa- alueilla, jos onnistuu vähentämään alkoholin käyttöä tai lopettamaan sen kokonaan. Voit lukea lisää kokemuksestani Sober curious – nimisen ilmiön ympärillä täältä.
10. Jos voisit palata ajassa vuoden taaksepäin, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Neuvoisin itseäni olemaan analysoimatta asioita liikaa, sillä asioilla on tapana järjestyä analysoimattakin. Neuvoisin itseäni myös ottamaan iisisti, sillä asioista hermoilu etukäteen ei poista itse hermoilun aihetta eikä todennäköisesti vaikuta mahdollisen katastrofin kehittymiseen kuitenkaan. Neuvoisin nauttimaan joka hetkestä ihan oikeasti, ei vain latteiden jokapäiväisyyksien ja carpe diem- kehotusten puitteissa. Sillä jokainen hetki on ainutlaatuinen eikä palaa koskaan. Se voi jopa olla viimeinen.
Käytä sinäkin hiukan aikaa näiden kysymysten pohtimiseen. Saat oivan ponnahduslaudan uuteen vuoteen. Olkoon se sinulle onnellinen!
