Sinullakin on varmasti elämässäsi pieniä asioita, joista et halua luopua. Ne ovat sinulle välttämättömyyksiä, kenties rauhoittavia hetkiä arjen kiireessä, ehkä meditatiivisia puuhasteluja. Kirjoitin artikkelissani https://primeradama.fi/5-vinkkia-essentialistille/ essentialismista eli asioista, jotka määrittelevät meidät ja ovat toimintamme ja identiteetin kannalta välttämättömiä. Päädyin siihen, että omalta osaltani tärkeimpiä ovat ihmiset ja arvot. Kuitenkin haluan tuoda esille myös pieniä, arkisia ja ehkä jopa materialistisia asioita, joita ilman minun olisi vaikea kuvitella olevani. Ja näistä en luovu!
Nämä alla listaamani asiat ovat tärkeitä, koska ne ohjaavat tekemistäni hiljaisempaan suuntaan, tuovat turvallisuuden ja rauhan tunnetta, antavat katkon arjelle ja pientä juhlan tuntua päivittäiseen elämään. Ne tuovat esille luovan puoleni ja tuottavat minulle hyvää oloa, tyytyväisyyttä sekä merityksen tunnetta. Mitkä ovat sinun arkesi pieniä turvasatamia?
1. Ompelukone
Kuopuksen ollessa vauva, hankin ompelukoneen. Kuopus oli helppo lapsi. Hän nukkui yöt kohtalaisen hyvin, joten tursuilin ylimääräistä energiaa ja aikaa. Päivisin hän nukkui hyvät päiväunet ja hereillä ollessaan oli tyytyväinen. Joskus hänelle jopa riitti, että sai pyöriä lattialla kangaskasojen ja lankarullien kanssa. Ja minä toteutin luovuuttani.
Sitten koittivat ne mukamas kiireiset työvuodet. Ompelukone hautautui kaapin perälle ja luovuuteni valui nollaan. Luovuttuani uuvuttavasta urasta ja nukuttuani pahimmat univelat pois, kaivoin sen taas kaapista. Kesti hetki ja muutama harjoituskerta ennen kuin sain paidan kauluksen huolittelusta täydellisen. Nyt se on. Ja rakastan vaatteiden ompelua. Olen jopa opetellut piirtämään yksinkertaisia kaavoja itse. Vaatteiden lisäksi koneesta tipahtaa keppihevosia ja muita leluja, sisustustekstiilejä, kodin käyttötekstiilejä ja koronamaskeja.
2. Metsä
Metsä ei ole pelkästään minulle, vaan monelle muullekin mielenrauhan tyyssija. Olemme valinneet jopa asuinpaikkamme sen mukaan, että vieressä on keskuspuisto. Siellä on kymmeniä kilometrejä lenkkireittejä hiihtäjälle ja juoksijalle, satoja kilometrejä polkuja polkujuoksijalle ja metsässä maleksijalle sekä loputon määrä metsää marjastajalle ja sienestäjälle. Kaikki rakkaita harrastuksia meille.
Tärkeimmät hetket etenkin teini- ikäisen tyttäreni kanssa olemme viettäneet metsässä. Hän harvemmin kieltäytyy lähtemästä seuraksi kävelylle tai sieniretkelle. Korona- aikana kulutimme metsän polkuja ja teitä keskimäärin 50 km viikossa yhdessä. Metsässä hän kertoo minulle elämästään, ystävistään, onnestaan ja ongelmistaan. Korvaamatonta bondausaikaa.
3. Juoksukenkäkokoelma
Kuvittelin seliväväni tästä elämästä yksillä juoksukengillä. Myös minimalistinen tavarankarsintaintoni puoltaisi tätä ratkaisua. Omistan kuitenkin pitkän lenkin kengät, pikajuoksuun soveltuvat kevyet kengät, polkujuoksukengät ja nastoilla varustetut talvijuoksukengät. Jokainen kenkäpari omassa käyttötarkoituksessaan tuottaa valtavaa iloa. Voinhan säässä kuin säässä ja maastossa kuin maastossa toteuttaa suurta intohimoani, ulkoilua.
4. Ruoanlaittoviini
Älkää käsittäkö väärin. En juo viiniä aina ruokaa laittaessani. Päin vastoin, juon viiniä nykyään todella harvoin. Rakastan ruonlaittoa. Rakastan puhtaita raaka- aineita. Sitä, miten niistä saa loihdittua jotain uskomattoman hyvää. Ja miten sillä saa ravittua rakkaimmat. Eivät lapseni pidä kaikista tekeleistäni. Mutta, joinain iltoina, kun aikaa on riittävästi, lapset kenties osallistuvat ruoanlaittoon ja edessä on ihana ilta yhdessä, saatan tehdä tilaisuudesta vielä hiukan juhlallisemman kaatamalla puolisolleni ja minulle ruoanlaittoviinit.
Sanotaan, ettei alkoholilla pidä parantaa arkea, palkita itseään eikä liiaksi eristäytyä sen tuomaan kevyeen mielentilaan. Enkä missään tapauksessa käy kiistämään alkoholin haittoja.
Lue lisää kokeiluistani alkoholittoman elämän saralla:
https://primeradama.fi/sober-curious/
https://primeradama.fi/voiko-viinien-harrastaminen-olla-verhoiltua-riippuvuutta/
https://primeradama.fi/viinipaivakirja/
https://primeradama.fi/epaonnistuneita-ja-onnistuneita-viinakokeiluja/
5. Duunin portaat
Toimistomme on kuudennessa kerroksessa. Lähes poikkeuksetta kiipeän portaat aamuisin ja välttelen hissiä viimeiseen asti. Pienellä rituaalilla on sama merkitys kuin joka- aamuisella sängyn petaamisella. Siinä missä pedattu sänky luo päänsisäistä järjestystä koko päiväksi, kiivetyt raput saavat minut tuntemaan itseni vuoren valloittajaksi heti aamusta. Jos vaikka tiedän, etten kyseisenä päivän ehdi liikkua muuten, olen ainakin kiivennyt portaat. Portaiden kiipeämisestä on myös tutkittua tietoa. Se auttaa ruoansulatuksessa, vetreyttää istmatyössä veltostuneista verisuonia ja edesauttaa jokapäiväisen askeltavoitteen saavuttamista.
Bonus: Bluetooth- kaiutin
Metsäretkien lisäksi bondaan teinieni kanssa keittiössä. Leivonta on yhteinen, rakas harrastuksemme. Tyttäreni on lenkkipolun lisäksi vapautunein keittiössä. Kun hän kysyy, että leivotaanko, lähes poikkeuksetta kaikki muu tipahtaa käsistä saman tien.
Tärkeä osa keittiöbileitämme on tietenkin musiikki. Soitamme sitä estoitta kovalla volyymillä, laulamme mukana ja viihdytämme pihalla pyöriviä naapureita ehdottoman jaggereilla muuveillamme.
Suoratoistopalvelut ovat myös mielestäni nerokkaita. Olen haltioitunut siitä, että koko perheen lempimusiikki löytyy helposti ja nopeasti saatavilla pelkästään kytkemällä puhelin äänentoistolaitteeseen. Rakastamme myös elokuvia, laadukkaita televisiosarjoa ja dokumentteja. Jonkun mielestä on tylsää ja arkista lojua sohvalla joka ilta viikosta toiseen tuijottamassa telkkaria. Ja voisihan sen ajan käyttää itsensä kehittämiseen tai noitarumputerapiaan. Mutta meidän perheelle päivän kohokohta on, kun kaiken tohottamisen päätteeksi säntäämme kaikki Simpsonien tavoin sohvalle, viltti- ja tyynykasojen alle katsomaan jotain jännää. Hankimme tätä tarkoitusta varten suuren nurkkasohvan, johon kaikki mahdumme. Jälleen joku yltiöminimalisti voisi olla sitä mieltä, ettei sohvaa tarvita lainkaan. Mutta meillä se mukavoittaa yhtä tärkeimmistä arvoistamme, yhdessäolola.
