Me naiset- lehden Työ&raha- osiossa julkaistiin melkoinen repertuaari arjen säästövinkeistä laskelmineen https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000010589230.html. Itse rakastan säästämistä, nuukailua, ”palkan maksua itselleni”, sijoittamista sekä kaikkea, mikä kasvattaa rahavarojani. Huolimatta siis siitä, etten kannata materialismia mitenkään. Sanotaan, ettei raha tee onnelliseksi, mutta rohkenen olla eri mieltä. Raha tekee arjesta sujuvaa, joustavaa ja turvallista sekä eläkepäivien odottelusta hiukan rauhallisempaa. Sujuva+joustava+turvallinen+rauhallinen=hyvin lähellä onnea. Ainakin mielestäni. Nappasin jutusta vinkit, joita omassa arjessani jo toteutan sekä ne, joista joko haaveilen tai jo suunnittelen toteuttavani lähitulevaisuudessa tai joskus.
Kärkitärpit omasta arjestani
Lihan korvaaminen kasvisproteiinilla. Soijarouhe maksaa vain murto- osan jauhelihan hinnasta. Linssit ja pavut ovat itämaisista marketeista suurpakkauksissa hankttuina huomattavan edullisia. Meidän viikottainen kauppalaskumme kutistui huomattavasti, kun vaihdoimme suuren osan lihaproteiinista kasvikunnan vastineisiin.
Ilmaiset luonnonantimet. Etenkin tuoreet sienet ja marjat ovat kaupoissa hinnoissaan. Viime syksy oli sienestäjän unelmaa. Toivomme vain, että tänä syksynä saisi saaliiksi edes murto- osan viimevuotisesta. Meidän takapihalla on myös valtava istutuslaatikko, josta keräämme näin loppukesästä talteen kurkkuja ja kesäkurpitsoita. Alkuinvestointikaan taimien muodossa ei ole kuin muutaman kympin ja yhdestä kesäkurpitsan taimesta tulee pamppu jos toinen ja kymmeneskin.
Lounasboksi töihin. On toki luksusta käydä kunnon sushibuffassa kesken työpäivän. Mutta menneisyydessä ovat ne ajat, jolloin lounas maksoi 8,90 €. Ottamalla arviolta kahden eruon arvosta jämäruokaa kotoota mukaan töihin edes kahtena päivänä viikossa sen sijaan, että syö 13 €:n ravintolalounaan, voi säästöksi vuositasolla muodostua yli 500 €.
Arkiruokien suunnittelu. Inhoan päivittäistä, heräteostospohjaista ”Mitä tänään syötäisiin”- kaupparumbaa. Suunnittelemalla viikon päivälliset ja hakemalla ainekset keskitetysti yhdellä rykäisyllä säästyy pitkä penni. Sekä hermot. Lue lisää: https://primeradama.fi/kahdeksan-viikon-ruokalistat/ sekä https://primeradama.fi/arjen-aikasyopot-mika-nakertaa-kalliita-minuuttejamme/
Shoppailun lopettaminen. En vain ole tehnyt sitä enää moneen vuoteen. Ainakaan pelkästään shoppailun riemusta. Tarpeeseen kyllä, mutta ihmisen tarve vaatteille, sisustustarvikkeille ja hilavitkuttimille on omakohtaisen ihmiskokeeni perusteella hyvinkin vähäinen.
Pörssisähkö. Meillä käytetään pesukonetta ja saunotaan silloin, kun sähkön hinta on edullista. On myös silmiäavaavaa jälkikasvulle huomata, miten paljon pelikonsolin käyttäminen kasvattaa sähkölaskua…
Bonustärppi omasta arjesta: Tiukka viikkobudjetti. Kun saan palkan, maksan siitä pakolliset laskut, budjetoin bensat ja lasten bussiliput sun muut pakkopullat sekä ”maksan palkan itselleni”. Eli laitan rahaa pahan päivän tilille sekä sijoitustilille. Sen jälkeen jaan jäljelle jäävän summan neljälle viikolle. Pidän puhelimen muistiossa kirjaa siitä, miten paljon viikottaista budjettia on jäljellä. Jos lapseni kinuaa keburahaa tai puolisoni houkuttelee iltapizzalle lauantaina kun budjetista on jäljellä enää kymppi seuraavalle päivälle, se on ”no can do”. Tiukalla en tarkoita sitä, että kitkuttelisin. Vaan sitä, että yritän parhaan tiukkuuteni mukaan olla lipsumatta budjetista.
Näistä haaveilen vielä
Työmatka- autoilun korvaaminen. Olen yhä siinä modernilla ja tietoisella mittapuulla nolossa tilanteessa, että perheessämme on kaksi autoa. Suunnilleen yhtenä päivänä viikossa ajamme kimppakyydillä mutta julkisia tai pyörää käytän hävettävän harvoin. Rakastaisin pyöräilyä, mutta matkaa on 20 km suuntaansa. Joskin ruuhkavuodet ovat jo helpottamassa, ei arjestani liikene kahta tuntia päivässä pyöräilyyn eikä junassa istumiseen. Tulevaisuudessa haaveilen kuitenkin yhdestä autosta luopumisesta, etäpäivistä sekä ekologisemmista työmatkailumuodoista. Joka tapauksessa, jo yhden viikottaisen työmatkan korvaaminen pyöräilemällä säästäisi minun kohdallani noin 180 € vuodessa.
Museokortti. Ehdottomasti joululahjatoivelistallani. Olemme viime vuosina innostuneet taiteesta ja kulttuurista ihan uudella tavalla. Aktiiviselle galleriahaukalle 79 €:n arvoinen museokortti maksaa itsensä takaisin jo muutamalla näyttely- tai museokäynnillä.
Mikrosäästäminen. Tekisi mieli kokeilla haastetta, jossa jokaisen korttiostoksen summasta laittaa samantien 10 % vastaavan summan säästöön. Tai että vuoden ensimmäisellä viikolla laittaa säästöön yhden euron, toisella kaksi ja lopuksi viimeisellä viikolla 52 € (Yhteensä siis yli 1300 € vuodessa!). Tai jos käyttötilini saldo on illan päätteeksi 214 €, pyöristän sen lähimpään kymppiin siirtämällä säästöön 4 €. Nämä vaativat pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä, mutta niissä on potentiaalia isoillekin, jopa lomamatkan kokoisille säästöille.
Miten sinä säästät ja nuukailet?
Lue lisää: https://primeradama.fi/pakastekuivattuja-hulubatu-marjoja-merkkilaukussa-himosaastajan-painajainen/
