Kirjakerho Kukkaronnyörit

Naisia rahakirstujen vartijoina

selective focus photography of brown and beige wooden chest

Luin viikonloppuna Moona Laakson kirjan Vaurastu kuin nainen. Kirjassa käsitellään naisia rahakirstujen vartijoina. Se kertoo 12:n suomalaisen naisen tarinan vaurastumisesta. Mukana on kenkäsuunnittelijaa, asuntoflippaajaa, suunnittelijaa, perijätärtä, yritysjohtajaa, sometähteä ja työn kautta vaurastuneita. Kirja on erittäin inspiroiva ja kannustaa mielestäni ketä tahansa naista ottamaan otteen omista raha- asioistaan. Ostin kirjan itse asiassa joululahjaksi aikuisuuden ovia kolkuttelevalle tyttärelleni. Se on lojunut kaapissa puoli vuotta ja nyt nostin sen esille keittiön pöydälle muiden sijoitus- ja taloustaito- oppaiden pinon päällimmäiseksi. Jospa lapseni vaikka innostuisivatkin raha- asioista ja keksisivät muita tapoja vaurastua kuin ”Mamma kan du ge en kymppi”…Alla olen kuitenkin listannut pointteja, joita itse bongasin kirjasta pohdittavakseni.

Aloita heti

Kukin kirjan naisista sijoittaa. Kuka osakkeisiin, kuka asuntoihin, taiteeseen, rahastoihin tai startup- yrityksiin. Mutta pääviesti on se, että kunkin pitäisi sijoittaa ja aloittaa se mieluiten heti. Se ei ole pelottavaa sikariukkokerhon rakettitiedettä vaan kaikkien ulottuvilla oleva erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen maailma. Ja mitä varhaisemmassa vaiheessa aloittaa, sitä enemmän siitä saa irti.

woman in a beige coat writing on a glass panel using a whiteboard marker
Photo by Nataliya Vaitkevich on Pexels.com

Hoivavietti

Eräässä kirjan kappaleessa tuodaan esille se, että sen enempää kuitenkaan yleistämättä, monet miehet sijoittavat kilpailuviettinsä ajamina. Mutta miksi eivät naiset käyttäisi yhtä vahvaa hoivaviettiään kunnianhimoiseen rahantaontaan? Me naiset emme välttämättä aina halua olla isoimpia, nopeimpia ja parhaita mutta me haluamme taata itsellemme ja lapsillemme turvaa ja vakautta. Eli raha- asioista puhuttaessa suurta sijoitussalkkua. Ja joo joo sukupuolineutralius. Mutta miehillä ja naisilla nyt vaan on erilaiset aivot huolimatta siitä kokevatko he seksuaalisesti olevansa jotain muuta kuin syntyessään ja sillä sipuli. Ei siis puututa siihen. Hoivataan itsemme rikkaiksi.

Motivaatiot vaurastua

Siellä ne Suomen x rikkainta ukkelia paistattelee verotieto- listalla ja ihmettelemme missä kaikki naiset ovat. Noh, monikaan nainen ei edes halua tuolle listalle ja moni, joka siellä ansaitusti olisi, ei halua nimeään julkaistavan. Koska vaikka siinä sitten saakin maineen mahtavana ja rikkaana (jota harva nainen haluaa), listalla oleminen kuulemma tuottaa ikäviä ilmiöitä kylkiäisinään. Lisäksi lista ei perustu absoluuttiseen totuueen ja vaurauteen vaan verotietoihin.

Monen vauraan naisen motivaatio vaurastua ei siis olekaan rikkaiden joukkon pääsy itsessään. Eikä rikkauksilla julkisuudessa paistattelu sen enempää kuin statuksen tai arvostuksen metsästys. Itse asiassa yhdenkään kirjassa haastatellun naisen vaurauden takana ei ollut julkisuuden eikä aseman tavoittelu. Kunkin tarinassa taloudellisen menestyksen takana on joku syvällisempi syy, kuten esimerkiksi intohimo tekemiseen, köyhyys lapsuudessa, kaiken menettäminen tai suvun kautta tulleen vaurauden arvostaminen historia- ja kulttuuriperintönä ja sen käyttäminen yleiseen hyvään oman vaurastumisen lisäksi esimerkiksi koulutuksen ja taiteen edistämiseksi.

woman in elegant dress sitting in art gallery
Photo by Vladimir Konoplev on Pexels.com

Rahakateus

Suomessa varakkaita kadehditaan ja heitä pidetään ahneina ja omahyväisinä. Kirjan antia oli kuitenkin se, että monet äveriäät ihmiset, niin naiset kuin miehetkin käyttäväät omaisuuttaan muuhunkin kuin oman materialistisen omaisuutensa kartuttamiseen. He ensinnäkin maksavat huikeat määrät veroja, työllistävät ihmisiä ja monesti lahjoittavat aikaansa sekä rahaansa hyviin tarkoituksiin. Monet itse tuntemani varakkaat ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, jotka käyttävät aikaansa vapaaehtoistoimintaan ja lahjoittavat varoja tärkeiksi kokemilleen tahoille. Miksi emme siis voisi ihailla heitä ja mieluummin kysyä miten he tekivät sen. Sen sijaan mökötämme kateuksissamme.

Velkavipuko vaurautta?

Etenkin asuntosijoittajien ja -flippaajien joukkoon mahtuu henkilöitä, joilla on valtava määrä velkaa. Kirjan asuntosijoittajanaiset perustelevat velkavipua sillä, että sijoitus itse maksaa velkaa pois, sijoitus on realisoitavissa rahaksi nopeasti ja rahahan periaattteessa kuitenkin on vain numeroita bittiavaruudessa. Periaatteessa ja rohkeilla aivoilla ajateltuna kyllä. Ja kenties asuntosijoittamiseen pääsyn avain onkin velan otto. Itselläni ei pokka kestäisi enkä kokisi olevani vauras jos velkani on peräti suurempi kuin varallisuuteni.

woman in white shirt holding a paint roller
Photo by Anastasia Shuraeva on Pexels.com

Vastuu ja riippumattomuus

Viesti monessa kirjan tarinassa oli se, että tarinan päähenkilö, eli vauras nainen, ei halua olla riippuvainen kenestäkään tai mistään taloudellisesti. Suomalainen nainen ei halua elää miehensä lompakolla eikä perustaa eläkettään miehensä varallisuudelle. Hän haluaa taata toimeentulonsa siltä varalta että pihaan ilmestyy Harrikka ja makuuhuoneeseen nuorempi nainen. Hän haluaa taata toimeentulonsa vaikka jäisi työttömäksi. Hän haluaa jättää lapsilleen muuta kuin velkaa. Hän on itsepäinen ja itsenäinen mutta pelkästään hyvällä tavalla. Hän käyttää ja säästää rahaa vastuullisesti taatakseen tämän kaiken. Hän toimii vastuullisesti rahakirstun vartijana.

Ei kai se Porsche pahasta voi olla

Olen minimalisti. Ja jos minulla olisi varaa Porscheen, en välttämättä kuitenkaan ostaisi sellaista. Kirjassa useampi nainen kuitenkin toi esille sen, että ylimääräistä vaurauttaan voi kukin käyttää miten lystää. Ennen olisin ehkä minäkin rahakateuksissani moralisoinut kalliin auton ostamista. Mutta miksi ei? Eräskin yrityksensä myynyt nainen oli kauppojen kunniaksi ostanut itselleen timanttisen exit- sormuksen muistuttamaan itseään päivittäin jostain missä hän onnistui. Eli ei kyseenalaisteta eikä moralisoida toisten tuhlailuja. Itsekin voisin oikein mielelläni kuitenkin tuhlata tonnin, toisen ja kolmannen soittimiin ja matkailuun, mitkä eivät ole sen parempia tuhlailun kohteita kuin laukut, kellot tai autotkaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Captcha loading...