Oletko sinäkin hippusen verran yllytyshullu amatööriurheilun saralla? Otat vastaan haasteet, joita muut ystäväpiirisi lenkkiendorfiinikot sinulle heittelevät. Näin minullekin kävi. Otin taas vastaan parikin haastetta. Haasteet eivät ole mitenkään ylivoimaisia, vaan varsin toteutettavissa olevia. Kuitenkin ne vaativat hiukan viitseliäisyyttä ja motivaatiota, jotta niissä pysyy. Haasteina otin vastaan tavoitteet juosta 1000 km seuraavan vuoden aikana sekä tehdä 200 lihaskuntoliikettä joka päivä.
1000 km vuodessa ei säännöllisesti juoksevalle ole välttämättä juttu eikä mikään. Etenkin viime kevään aikana, jolloin uimarityttäreni treenit siirtyivät uimahallista pururadoille, taoimme hänen kanssaan keskimäärin 50 km viikossa. Palattuani toimistolleni töihin ja tyttäreni treenien siirryttyä takaisin altaaseen, ei samalla tavalla tulekaan enää lenkkeiltyä. Etäkevään aikana kaikki työmatkoihin käytetty aika vapautui liikkumiseen. Ja koska olimme kainaloikkain perheen kanssa päivät pitkät joka tapauksessa, tunnin lenkki ei ollut perheeltä pois. Etenkin kun puolet perheestä oli lenkillä joka tapauksessa mukana. Nyt, jos haluan lähteä työpäivän päätteeksi juoksemaan, on se aika perheen yhteisestä ajasta pois. Mutta 1000 km vuodessa tarkoittaa kuitenkin vain noin 19 km viikossa. Ja siihen aion löytää ajan. Polvi on hiukan kiukutellut viime aikoina, joten päätin laskea mukaan haastekilometreihin polven takia kävellyt kilometrit. Jottei motivaatio katoa. Polvikipu johtuu lievästä toispuoleisuudesta, joka rasittaa IT- jännettäni. Teen aktiivisesti vasemman pakaran vahvistusharjoituksia sekä IT- jänteen hierontaa ja venyttelyä ongelman hallitsemiseksi.
200 lihaskuntoliikettä päivässä saisi monet ihmettelemään, enkö lainkaan aio palautua. 200 liikettä on minun kuntotason omaavalle ihmiselle kuitenkin melko pikku juttu. Lisäksi, jos joku päivä tuntuu ylivoimaiselta tai siltä, että kroppa tarvitsee lepoa, voi nuo 200 liikettä tehdä huoltavina liikkeinä tai aktiivisina venyttelyliikkeinä. Ystäväni, joka minut tähän tempaukseen haastoi mukaan, oli onnistunut tekemään 200 liikettä joka ikinen päivä vuoden ajan. Hupaisia videoita tuli someen välillä metroasemalla punnertaessa tai takapihalla Crocseissa kyykätessä grillin lämmetessä.
Haluaisin toki saavuttaa tavoitteet. Mutta jos aivan rehellisiä ollaan, niin en ole koskaan esimerkiksi selvinnyt kokonaista vuotta ilman migreeniä tai flunssaa. Katsotaan siis, kuinka käy. Taukopäiviä on varmasti tiedossa. Lisäksi jouduin hiukan ohjelmoimaan treeniaivojani uudestaan fysioterapeutin vastaanoton seurauksena. Suorien vatsalihasten erkauma ei ole lasten saannin jäljiltä palautunut aiheuttaen selkäkipuja. Minua uhkailtiin kirurgin veitsellä mutta olen vakaasti päättänyt yrittää tehdä asialle vielä jotain kuntoutuksen muodossa. 200 talvisota- meiningillä tehtyä kyykkyä vaihtuivat siis lennosta kovin tietoisesti ja keskittyneesti tehdyiksi syvien vatsalihasten harjoitteiksi. Ainakin toistaiseksi.
Lähtölaukaus ammuttiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2020. Nyt, kun ollaan päästy jo loppiaisen paremmalle puolelle, tilanne näyttää tältä:
- Juoksua on kertynyt keskimäärin 25 km viikossa. Juoksuflow on aivan mahtava. Vatsalihasten erkauman kuntoutuksen vuoksi tehtävät syvien vatsalihasten harjoitteet ovat antaneet todella kovan tuen juoksulle jo nyt, vaikka harjoitusta on takana vasta kuukausi. IT- jänne on nauttinut kyykkyvapaista ja juoksun sekaan yhdistetyt kävelytauot ovat ennaltaehkäisseet jänteen ärtymisen. Eli polvikivut ovat hallinnassa. Ja talvijuoksu on aivan mahtavaa. Minun 2020 juoksukausi loppui 30.12. ja 2021 juoksukausi alkoi 2.1. On innostavaa nähdä, että moni muukin suomalainen on hurahtanut pakkasjuoksuun. Suosittelen kuitenkin nastakenkiä. Itselläni on Sarvan talvilenkkarit ja ne pitävät kyllä kelissä kuin kelissä.
- 200 liikettä olen tehnyt yhtä päivää lukuun ottamatta joka päivä. Talvisotatyyppinen reuhkaaminen, painoilla harjoittelu sekä satojen toistojen kyykky- ja punnerrussarjat ovat jääneet vatsalihaskuntotuksen vuoksi. Mutta en ole niitä tämän tärkeämmän fokuksen nimissä juuri kaivannutkaan. Muutamana päivänä olen tehnyt liikkuvuuteen keskittyviä liikkeitä ja ne ovatkin tuoneet sopivaa rentoutumista ja palautumista näihin ihaniin talvi- iltoihin.
- Toinen käyntini fysioterapeutin vastaanotolla oli uskomaton. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Jopa kuusi vuotta viimeisen lapsen jälkeen voi erkauman kuntouttaa. Omalla kohdallani erkauma on kuukaudessa kaventunut 1,5- 2 cm mittauskohdasta riippuen. Eli jos kuukaudessa saadaan aikaan ihmeitä, vuodessa saadaan varmasti aikaan lisää ihmeitä. Ehkä jopa pääsen selkäsäryistä ja vältyn kirurgin veitseltä. Toivoisin, että vatsalihasten erkaumasta puhuttaisiin enemmän. Sillä monella tuntemallani äidillä on selittämättömiä selkäkipuja. Eikä kukaan ole missään vaiheessa maninnut, että kyseessä voisi olla vatsapuolen ongelma. Itsekin vain rääkkäsin selkää, sillä luulin sen olevan heikko. Väärin…
En ole liikunta- alan ammattilainen. Liikun omaksi ilokseni ja ammattilaistahoilta keräämilläni tiedoilla ja taidoilla. Vatsalihasten erkaumaa kuntouttaessa olen fysioterapeutin ohjauksessa. Muita treenejä omalle kuntotasolle sekä tavoitteilleni tuunatessa käytän apunani fysiikkavalmentajaa. Otathan huomioon oman kuntotasosi ja konsultoithan tarvittaessa ammattilaisia, jos otat vastaan jumppahaasteita. Kiitos.
