Pandora päästi valloilleen kaikki maailman pahuudet, kuten kuoleman ja sairaudet. Eva otti omenan ja mokoma sen söi. Puhumattakaan tietenkään seireeneistä, jotka houkuttelevat viattomia miesparkoja omaan tuhoonsa. Siitä huolimatta tytöt on tehty kukkasista ja sokerista kun taas pojat sammakoista ja etanoista. Stereotypiaa, ennakkokäsityksiä, misogyniaa, ristiriitaa vai mitä? En tiedä, kuulostaa joka tapauksessa vanhanaikaiselta. Mutta koska naisilla on kunnia olla kaiken pahan alku ja juuri, on syytä pitää mielessä muutamia arkipäiväisiä tyttöjuttuja.
Maksamakkaramaksit
Luin joltain ”erittäin faktapohjaiselta” naisten käytösopas- sivustolta, että pahimipia mokia mitä nainen voi petipuuhissa tehdä, on pukeutua vääränlaisiin kalsareihin. Ja kaikki, mikä ei ole hienonhienoa ja mahdollisimman vähäkankaista mutta silti kallista pitsihattarapumpulihöpöhöpöä, on vääränlaista. Ja paskan marjat sanon minä. Jos mies tulisi minulle esittämään vaatimuksia pukeutumiseeni liittyen, näyttäisin ovea ja kengänpohjaa ja ehkä vielä sormimerkkejä. Tai pyytäisin itse pukeutumaan pinkkeihin sukkanauhoihin. Ehkä ne näyttäisivät paremmalta päällä kuin kusenpolttamat luukkupöksyt.
Asiattomuuksista asiaan: Naisen identiteetti, haluttavuus, arvo ja pätevyys eivät ole riippuvaisia pikkarilaatikon sisällöstä sen enempää kuin perskannikoiden ympärille kiedotun kankaan määrästä siinä vaiheessa kun sitä kynsin ja hampain on joku joka tapauksessa repimässä pois. Enkä voi ainakaan omien kokemuksieni pohjalta sanoa, että koskaan olisi jäänyt saamatta alusvaatteiden takia. On myös kovin vaikeaa uskoa, että miehet olisivat yhä niin vanhanaikaisia ja kliseisiin pinttyneitä, että heille pitsihepeneet, niiden puuttuminen tai tavalliset puuvillapögät, jotka olivat valkoiset ennen kuin mies itse heitti ne sekapyykin joukkoon, olisivat kynnyskysymys parittelupuuhissa.
Maksamakkarat
Näyttelijätär Kate Winslet on joutunut urallaan tilanteeseen, jossa ohjaaja halusi kuvamuokata seksikohtauksesta pois Katen ihkaomat mahamakkarat. Tämähän ei sinällään tarkoita, etteikö Kate olisi oikeutettu juuri sellaisiin makkaroihin kuin hänellä on. Se tarkoittaa kylläkin sitä, että ohjaaja ei halunnut näitä makkaroita teokseensa. Ja minkälaisia kauneusihanteita tällaiset tyrannipaksiaiset taas vahvistavat jo entisestään vääristyneet kauneusihanteet omaavissa elokuvien katsojissa? Juuri näistä syistä kuvitellaan, että kun hyppäät sänkyyn naisen kanssa, saat ekstaattisen kokemuksen eroottisesti kiemurtelevan ja tunteja jaksavan kanantotkon kanssa, josta ei saa kiinni, koska ei kahvoja. Ja tästä syystä hypätessään sänkyyn jonkun kanssa, naiset kuvittelevat heidän kuuluvan olla juuri sellaisia.
Samanlaiset paineet toki kohdistetaan miehiin. Harvemmin elokuvien hempeissä kohtauksissa näkyy tavallisisa dadbodeja. Siellä näkyy vain sikspäkkejä, jotka jaksaa jaksaa jaksaa. Mutta ne onnekkaat, jotka ovat tajunneet elokuvien olevan silmänlumetta, ymmmärtävät myös että makkarat, siinä missä kiljuvat kakarat ja ne kusenpolttamatkin kuuluvat normikuvioihin.
Hiilijalanjälkimoraali
Kun puhutaan maailmaaparantavaan sävyyn hiilijalanjäljestä, takerrutaan usein hyvinkin stereotyyppisesti ”naisellisiin” lillukanlehtiin. Kuten esimerkiksi kosmetiikkaan, siivoukseen, keittiön lajittelupisteeseen tai lastenvaatteiden puuvillan syntyperään. Enkä väitä, etteikö näissä edellä mainitsemissani kohteissa olisi varaa ekologisuuteen. Mutta kuinka usen moralisoidaan formuloiden katsomista, carting- autoilla ajelua, ”tällädödölläkaatuunainenkunainen (maksamakkaramakseista viis)”- dödön käyttöä tai räiskintäpelimaratoneja? Niiden hiilijalanjäljen ruotiminen on jätetty naisten planeettaa tuhoavien tapojen jalkoihin vallan kokonaan.
Käsilaukun sisältö
En oikein pidä käsilaukuista. Sillä niillä on tapana kerätä sisuksiinsa kaikenlaista turhaa, kuten pilaantuneita meikkejä, kuitteja, karkkipapereita, pampuloita, lasten puukepakkoaarteita ja käytettyjä leffalippuja. Ja näille sitten somen miesväki naureskelee estoitta. Harvempi mies kantaa mukanaan käsilaukkua, joten kaiken tuonhan voi tietenkin varastoida vaikka autoon. Ja mitäpä muuta löytyy tämän kaiken lisäksi äijämobiilin uumenista? Sieltä löytyy tyhjiä pulloja, puolityhjiä pulloja, muovikääreitä, lehtiä, paperimyttykasoja, tyhjiä laatikoita ja muovipusseja, kummallisella sälällä täytettyjä laatikoita ja muovipusseja, vuoden varrelta kaikki tyhjät patterit epämääräisessä nyssykässä, joululahjojen pakkauspaperia, tarroja, käytettyjä pyyhkeitä, kenkiä, työkalupakki, työkalut joiden oletettavasti pitäisi olla siinä pakissa, kolmioleivän jämät, tyhjä tuulilasinpyyhkijänestepullo, puolityhjä sellainen, täysi sellainen, toinen puolityhjä sellainen, pipoja ainakin kolme, takkeja ainakin kaksi, lapsen yksi lenkkari, rikkinäisiä sählypalloja, ämpärillinen kiekkoja, piuhoja, vanha tietokone, narunpätkiä, lehmäaiheisen aurinkovarjostimen ikkunaimukupit, joku ”osa” ja kaikkea muuta, joka osuu kategoriaan ”joku juttu”.
Ihan sama siis mielestäni jos käsilaukustamme löytyy jokin kapistus, jonka käyttötarkoitusta ei voi varmasti tietää. Kuten esimerkiksi ripsentaivutin tai epilaattorin puhdistusharjan puhdistusaine.
Tyttöily
Tytöt kiljuvat, heittävät palloa ”kuin tytöt”, hihittelevät, somettavat ruoka- annoksiaan ja tekevät kaikkia muitakin ”naurun arvoisia” tyttöjuttuja. Jotenkin kaikki tyttöjen tekeminen saadaan aina kuulostamaan jotenkin hölmöltä, nololta, hassulta, heikolta, tai naurettavalta. Pojat sen sijaan saavat raapia persuuksiaan, paukutella, öykätä, röyhistellä ja pullistella miten vaan. En väitä, etteikö kaiken maailman huhhah- Jormillekin naureskeltaisi somessa mutta väitän, että tyttöilyille nauretaan paljon enemmän. Törmäileepä somessa myös esityksiin, missä ”tytöt siinä missä pojatkin” ihan vaan vakuuttaakseen, että tytöt eivät heitä kuin tytöt vaan ihan yhtä hyvin kuin pojat. Mutta tässä sorrutaan taas ihannoimaan äijien tapaa tyttöjen tapaa parempana. Miksi ihmeessä tytöt eivät saisi heittää palloja juuri niin kuin heitä huvittaa? Miksi tyttöjen pitää vakuuttaa kelpaavansa?
Olen surkea heittäjä ja ylpeä siitä. Kiljun korkealta ja kovaa. Hihittelen myös. Ehkä tämä kaikki tyttöjen parjaaminen johtaakin juurensa kuitenkin siihen, että tytöt ovat kaiken pahan alkuina ja juurina pelottavampia, uskottavampia, vahvempia ja itsenäisempiä kuin kuvitellaankaan. En välttis allekirjoita, ettäkö mukamas kaiken takana olisi nainen tai että it ain´t nothing without a woman or a girl. Mutta tytöt olkoon tyttöjä ihan rauhassa vaan!
