On ihan viimeinen virhe mennä ostoskeskukseen marraskuun alun ja loppiaisen alerumbien välillä. Pysyttelen sieltä kaukana. Sieltä saa vain koronan ja pahan mielen, kun kaikki muut kuusi miljoonaa suomalaista jouluragettajaa ovat siellä samaan aikaan vinguttelemassa luottokorttejaan tarpeettomaan muovirojuun. En mene edes ruokakauppaan. Saatan tilata jouluruoat kotiin kuljetetttuna aaton aattona. Toimii. Sama pätee lahjoihin. Jos ylipäätään pitää hankkia jotain, tilaan. Olen onnistunut välttämään kauppakeskuksia jo vuosikaudet joulun aikaan. En kaipaa niitä. Ollenkaan. Niissä palaa vain rahat ja hermot. Toki voi olla, että nautit jouluisten kauppakeskusten vilinästä ja melskeestä. Joillekin se on se juttu. Siinä tapauksessa, anna palaa vaan!
Mikä avuksi?
Älä tee ostoksia. Jos nyt kuitenkin teet, niin: Käytä ylitöinä keräämiäsi saldoja ja ota yksi vapaapäivä. Tee ostokset kootusti silloin. Voin taata, että ostoskeskuksessa on hiljaisempaa maanataiaamupäivänä kuin lauantai- iltapäivänä. En itse varsinaisesti tue Black Friday- tyyppisiä kulutusjuhlia, mutta myönnettävä on, että mustalla viikolla löytyy ihan hyviä tarjouksia, jos on tarvetta tehdä hankintoja. Monesti keskitän joululahjaostoksia tuolle viikolle. Olen myös hyödyntänyt kyseisen viikon ”Jos ostat sängyn, saat sohvan kaupan päälle”- tarjousta, kun sekä sänkymme että sohvamme olivat puhkipaukuteltuja. Pitää vain yrittää välttää hypetystä, jossa hirvittäviä tarjouksia huudetaan joka tuutista, ja itse asiassa tuote on peräti kalliimpi, tai ainakin pakkauskoko pienempi kuin tavallisesti.
Vinkki ruokakaupoille: Hanki jävlakalafilee jo joulukuun alkupäivinä, graavaa se ja työnnä pakastimeen. Ota se sieltä sulamaan pari päivää ennen h- hetkeä. Kas kummaa, vältyit tappelemasta viimeisestä kalapalasta naapurin mamman kanssa kirosäkeet, suomut ja ruodot kaupan käytävillä lennellen aatonaattona. Graavikalan marinoinnissa voi muuten hyödyntää hyvin viinakaapin perukoille jääneitä jämäpulloja. Olen graavannut kalaa muun muassa vadelmaliköörillä ja kuusenkerkkäsnapsilla. Ja myös kinkun voi ostaa ajoissa omaan pakastimeen. Puhumattakaan sinapeista ja silleistä, joita voi käydä valmiiksi hakemassa vaikka joulutorilta jos toritunnelma kiinnostaa. Jonain jouluna olen käynyt hakemassa jouluruoat aattoaamuna. Silloin ruokakaupassa saa haahuilla ihan rauhassa lukuunottamatta muutamaa tonttua, joilta se silli tai sinappi oli unohtunut. Pointtini kuitenkin on se, että välttelen joulunaluspäivien ruokakaupparuuhkaa viimeiseen asti.
Vinkkejä joululahjoihin: Lahjatoivelistat ovat mielestäni erinomaisia. Lapseni kirjoittavat niitä, mutta tiedostavat, että saavat listalta yhden tai kaksi lahjaa. Ei niitä kaikkia. Ei ainakaan niitä leluraamatun sivuilta bongattuja muovihärpäkkeitä. Kunnioita lähimmäisesti lahjatoiveita ja pysyttele niissä. Jos listoja ei ole herunut, hanki kulutustavaraa tai elämyksiä. Minun nuoreni rakastavat ruokakauppojen lahjakortteja, lippuja kulttuuritapahtumiin, bensalahjakortteja ja herkkulaatikoita. Perinteisesti herkkukorit mielletään firmojen mielikuvituksettomiksi mukamasmuistamisiksi työntekijöilleen, mutta meillä ne ovat kuumaa kamaa. Myös aikuisten keskuudessa. Lahjasuosikkeja ovat myös esimerkiksi resepti ja ainekset sen toteuttamiseen, keksiainekset purkissa tyylillä lisää vain kananmunat ja voi, sekä itse tehdyt pehmeät paketit. Tylsää, mutta lätkäjätkäni ainakin on onnesta sykkyrällä kun olen neulonut hänelle jämälangoista höntsälämylapaset viime vuonna lahjaksi saatujen, jo rikkinäisten ja ryttyyn vanuttuneiden tilalle.
Päällimäinen ajatus lahjojen hankinnassa minimalistilla voisi siis olla määrän sijaan laatu, halun sijaan tarve ja tarpeettoman krääsän sijaan yksilölliset ja persoonalliset lahjat. Mitä rahaan tulee, sitä kukin tuhlatkoot tai olkoot tuhlaamatta oman tilanteen mukaan. Pointtini kuitenkin on, että kallis lahja ei ole pelkästään arvonsa vuoksi sen parempi kuin edullinen lahja. Kukin siis tuhlailkoot jouluostoksiin sen verran kuin huvittaa, mutta oma yksinkertainen elämäntyylini sallii minun tuhlailla vain rahaa, joka on jo olemassa sekä rahaa, jota en ole budjetoinut johonkin muuhun. Jouluostosten tekeminen ei myöskään mielestäni saisi olla stressin aihe. Toisin sanoen, saattaapa olla jouluja, jolloin en ole ostoskellut yhtään enkä ainakaan osta mitään vain ostamisen pakosta.
Ostelemisiin tai ostelemattomisiin!
