Hidasta elämää

Joulukaaos, osa 2: Joulukalenterit

white and red love print box

Joulukalenteri on ihana ajatus ja kyllähän sellainen kuuluu olla. Niin aikuisilla kuin lapsillakin. Valitettavan usein kyseinen joka vuoden piriste on kuitenkin väkinäisesti väännetty, täynnä tarpeetonta rojua ja lisäksi kokonaisuudessaan jätettä. Puhumattakaan siitä, että jos teini haluaa kosmetiikkakalenterin, isä kaljakalenterin, pikkumukula legokalenterin ja toinen teini artesaanisuklaakalenterin, on lovi lompakossa jos jonkin moinen. Jos kalenteri ylipäätään onkin niin sanottua käyttötavaraa eli suklaata, kosmetiikkaa, kondomeja tai sipsejä, ei niiden valmistuksessa olla välttämättä kuitenkaan ajateltu kestävyyttä, kierrätettävyyttä tai luonnonmukaisuutta.

Mikä avuksi?

Rakastan itse tehtyjä kalentereita. Teiniangstissa kieriskelevälle lapselle voisi esimerkiksi kirjoittaa purnukkaan 24 lappua, jotka alkavat ”Olet ihana, koska…”. Toinen teinimopoördääjäni rakastaisi yli kaiken kalenteria, jossa jokaiselle päivälle olisi ihan vaan vaikka mäkkärin etukuponki. Kuopukseni tekee kuulemma minulle parhaillaan lappukalenteria ja veikkaan, että se tulee olemaan kohtuu ovelalla ja söpöllä tavalla oma lehmä ojassa- tyyppinen. Tyyliin ”Tämä etukuponki oikeuttaa mamman lähtemään kanssani kirjastoon ihan milloin vain ja kuinka monta kertaa vain”. Olutkalenterit ovat tunnetusti hintavia, mutta olen joskus tehnyt sellaisen puolisolleni itse. Kaupasta kotiin kannetut oluet paketoituna yksittäin vaikka sanomalehtipaperissa puiseen laatikkoon, ovat edullisempi ja kestävämpi vaihtoehto kuin maailman perimmästä nurkasta kotiovelle kuljetettu kaljakalenteri. Pipareiden ystävälle voisi leipoa 24 numeroita piprua ja ripustaa ne vaikka seinällä roikkuvaan oksankarahkaan. Vaihtoehtoisesti karahkaan voisi vaikka ripustaa paperiset tai kankaasta itse tehdyt pussit, johon piilottaa kullekin perheenjäsenelle päivittäiset konvehdit. Musiikinystävälle voi koota vaikka Spotify- joulukalenterin. Eli soittolistan, johon ilmestyy joka päivä uusi biisi. Amatöörimuusikkona saatan tehdä itselleni kalenterin, joka sisältää nuotit vaikka Chopinin 24:än preludiin.

white and black wooden wall decor

Minimalistille, kodinjärjestäjälle tai muuten vaan tavarakaaokseen kyllästyneelle ehdottaisin minimalismipeliä. Eli joulukuun ensimmäisenä päivän luovutaan yhdestä, toisena päivänä toisesta ja niin edelleen kunnes jouluaattoaamun kunniaksi hankkiudutaan eroon peräti kahdestakymmenestäneljästä tarpeettomasta tavarasta. Jos tämä tuntuu haastavalta, voi peliä soveltaa itselleen sopivammaksi vaikka luopumalla yhdestä tavarasta joka päivä tai vaikka järjestämällä yhden laatikon/huoneen/kaapin joka päivä. En kannata ”ennen oli kaikki paremmin”- paatosta, mutta sen sijaan kannatan perinteisiä kuvakalentereita. Nykyihmiskunnan mielestä ne saattavat olla tylsiä, halpoja, noloja tms. Mutta ne ajavat alkuperäisen asian vallan mainiosti. Lisäksi niitäkin on tupsahtanut meidän kotiin postin kantamana niin sanotusti ilmaiseksi jo kolme kappaletta. Jos emme olisi ehdollistaneet lapsiamme satoja euroja maksaviin myrkkykosmetiikkaviritelmiin, hekin ymmärtäisivät päivittäisen kuvan tai mietelauseen käyvän joulukalenterista ihan yhtä hyvin.

Kaiken kaikkiaan joulukalenteri on siis mainio keksintö. Onhan ihanaa, että kun jotain odottaa, on odottaessa jotain mitä odottaa joka päivä. Miksei siis tällaisia kalentereita voisi käyttää muussakin tarkoituksessa kuin joulun odotuksessa. Esimerkiksi puolisoni ollessa useamman viikon kestävällä työmatkalla olemme kuopuksen kanssa tehneet ”Faija tulee kotiin”- kalenterin. Tietyntyyppistä ”joulukalenteria” edustaa myös asepalvelusta suorittavien aamukampa. Mutta siis, kestävän ja itse tehdyn joulu- tai minkä vaan kalenterin toteuttamiseen on vain mielikuvitus rajana. Lisää ideoita muun muassa valokuva- resepti- tai kirjavinkkikalenteriin: https://primeradama.fi/kestava-ja-minimalistinen-joulukalenteri/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Captcha loading...