Elämän hidastamisen, yksinkertaistamisen ja konmarittamisen tullessa muoti- ilmiöiksi, olemme kotimme ja digitaalisen tulvamme konmaritettuamme kääntäneet katseemme ihmissuhteisiin. Olen samaa mieltä siitä, että toksiset ihmissuhteet kannattaa heivata romukoppaan ja elämänenergiaamme imevät iilimadot samaan syssyyn. Kehottaisin kuitenkin erittäin tarkalla intuitiolla tarkastelemaan ihmissuhdetta ennen kuin päätät irtisanoa sen. Muuten saattaa käydä niin, että hylkäät ystävän pelkästään laiskuuden, itsekkyyden ja helppouden nimissä. Listaan alla ihmissuhteiden piirteitä, jotka mielestäni saattavat antaa aihetta ihmissuhteen jatkumisen puntaroinnille. Toisaalta annan myös esimerkkejä siitä, milloin ystävyyssuhde kannattaa säilyttää vaikkei se olisikaan kaikista helpoin. Ovatko ystäväsi tosiystäviä vai iilimatoja?
1. Ahdistus
Jos ihmisen kohtaaminen, hänen kanssaan kommunikointi ja pekkä äänen kuuleminen saa verenpaineen nousemaan ja ahdistuksen hikikarpalot otsalle, on jotain pielessä. Jos välttelet häntä, et ole huomaavinasi häntä tai hän käyttäytyy sinua kohtaan vältellen tai peräti huonosti, on selkeästi suhdepäivityksen paikka. Ystävän seurassa olemiseen eivät kuulu jatkuvat kireyden tunteet. Kannattaa kuitenkin vilkaista peiliin ennen kuin tekee ratkaisevia liikkeitä suhteen katkaisemiseksi. Miksi kyseisen ihmisen seurassa tuntuu niin ahdistavalta? Onko suhteessa jokin oikeasti vikana vai voisiko tilanne muuttua omaa käytöstä muuttamalla ja omia tunteita analysoimalla? Onko suhteen toisen osapuolen elämässä meneillään jotain, mikä saa välinne kireäksi? Ehkä hän tarvitseekin apua, muttei osaa pyytää sitä. Voi olla, että hän on uupunut, masentunut tai vaikeuksissa ja se heijastuu suhteeseenne negatiivisella tavalla. Ehkä sinä et olekaan ahdistunut, vaan hän. Mutta jos verenpaineesi nousu perustuu kyseisen henkilön tarkoituksenmukaisesti ikävälle käytökselle, siirrä suhde kierrätysastiaan.
2. Iilimatoilmiö
Et voi pelastaa toista. Ja jos kerta toisensa jälkeen yrität, annat kaikkesi ja päädyt takki tyhjänä ihmettelemään miten siinä kävikin niin, voi olla aika painaa takapakkia. Huomaatko itsestäsi, että rakastat ihmisten auttamista ilman taka- ajatuksia? Kyseessä voi olla ihan vaan pienet jutut. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lasagnevuoallisen valmistaminen naapurin perheelle, jossa kaikki lapset ovat flunssassa tai toisen naapurin pikkuvauvelin päiväunien vahtiminen, jotta mamma pääsee lenkille. Arvostat ystävissäsi sitä, että he ottavat näitä palveluksia vastaan tietäen, että teet niitä vain halutakseni helpottaa rakkaitten ihmisten elämää. Et halua etkä tarvitse mitään takaisin. Etkä saakaan, sillä et myöskään tee näitä palveluksia pönkittääksesi omaa hyvää mieltäsi. Arvostat heissä myös ymmärrystä, kun kieltäydyt viemästä heitä lentokentälle lauantaiaamuna kl 05. Ääri- ilmiö on valitettavasti se, että jotkut ihmiset tuntuvat käyttävän kiltteyttä ja vilpitöntä auttamisen halua häikäilemättömästi hyväkseen. Tällaiset ihmiset kaatavat koko roskalastinsa niskoillesi olettaen, että siistit heidän sotkunsa. Heidä kohdattuasi tunnet itsesi loppuunimetyksi. Tunnista tällaiset tapaukset ja eliminoi ne.
3. Yhteydenpito perustuu vain tarpeeseen
Puhelin soi. Taas toi tarvitsee jotain. Onko pakko vastata?…Onko tuttu tämä ystävätyyppi, joka soittaa vain kun tarvitsee jotain? Joko hän soittaa koko ajan tarviten jotain tai sitten hän yllättää sinut muutaman vuoden välein tarvitsemalla jotain pitämättä siinä välissä yhteyttä lainkaan. Pitäisi saada kyyti lentokentälle, hakea jotain jostain, tuoda jotain jonnekin, käydä siellätäällätuolla, hoitaa sejatämäjatoi ja kantaa pesukone sisään ja maalata talo, saada nuuskaa laivalta, kaverinkaverinkaveri tarvitsee palveluksen ja lapsetkin pitäisi dumpata jonkun nurkkiin ja satkun jos heittäisit, kun rahat on loppu. Taas. Et ehkä edelleenkään halua vastapalveluksia, mutta jos suhde perustuu pelkästään sinun kiltteytesi hyväksikäytölle, tee hyväksikäytölle tai koko suhteelle loppu.
4. Jokainen on oman onnensa seppä
Mutta jotkut ystävät odottavat sinun tekevän heidät onnelliseksi. Ja toisaalta pitävät sinua vastuullisena epäonnestaan. Ja kolmaalta saavat sinut potemaan huonoa omaatuntoa jos oletkin onnellinen. Etenkin, jos olet onnellisempi kuin he. Tai he syyllistävät sinua, jos et jostain syystä olekaan onnellinen. Jokainen on kuitenkin vastuussa omista valinnoistaan ja tekojensa seuraamuksista. Voiko parisuhdekaan olla onnellinen, jos se perustuu sen osapuolien olettamukselle siitä, että tuo toinen tekee minut onnelliseksi? Ei se voi. Sinun ei tarvitse pyydellä anteeksi onneasi, muttet myöskään voi pitää muita vastuussa siitä. Sen enempää kuin epäonnestasikaan. Sama pätee ystäviisi. Oikeat ystävät ovat vilpittömästi onnellisia puolestasi ja ottavat vastuun omasta onnen tilastaan.
5. Komparatiiviystävyys
Onko sinulla ystävä, joka aina kääntää puheen itseensä? Jos olet onnistunut jossain, hän on varmasti onnistunut siinä paremmin. Jos sinulla on vaikeuksia, hänellä menee varmasti huonommin. Hän vähättelee ongelmiasi, sillä hänen omat ongelmansa ovat suurempia. Ja hän ei voisi kuvitellakaan, että olisit jossain parempi, vahvempi tai menestyneempi kuin hän. Hän myös lyttää sinua estoitta. Et voi olla kenenkään silmissä cool, eikä sinusta ole hyötyä missään. Jos saat vihdoin vedettyä leuan, hän vetää varmasti ainakin viisi. Jos keksit hyvän reseptin, hänellä on varmasti vinkki millä wokistasi tulee parempaa. Jos töissä on kiire, hän on varmasti ollut työasioiden takia hereillä jo ainakin vuoden. Ja jos puolisosi jättää sinut, on hänet varmasti jätetty jo niin monta kertaa, että laskuissa mennään jo sekaisin. Tämä kaikki kielii todennäköisesti ystäväsi huonosta itsetunnosta ja pulma saattaa selvitä pelkästään sillä, että mainitset asiasta ystävällesi. Toki hän todennäköisesti räjähtää ja laittaa itse ystävyytenne katkolle. Ainakin siksi aikaa, että saa katsottua peiliin.
Nämä edellä mainitsemani piirteet ovat hälytysmerkin paikkoja. En lähtisi suoralta kädeltä konmarittamaan ketään. Aina kannatta ensin miettiä, onko kyseessä apua vaativa elämäntilanne tai oman peilikuvan väärentymä. Mutta jos kyseessä on puhtaasti paksamainen tyyppi, laita kiertoon.
Sen sijaan olen vakaasti sitä mieltä, että ystävyyssuhteiden ei tarvitsekaan aina olla heppoja. Ei, niiden eteen ei tarvitse tehdä työtä raatamalla eikä saada osakseen uupumuksen tunteita tai harmaita hiuksia. Mutta aidot ystävät kantavat toisensa läpi vaikeiden aikojen ja toimivat toistensta oksennusämpäreinä. Jos kuvitteletkin konmarittavasi ystävän siksi, että hänellä ei juuri nyt ole helppoa ja sinä joudut antamaan aikaasi ja energiaasi hänen auttamiseen, konmaritat vääristä syistä. Alla olen listannut haasteellisia ihmissuhdetilanteita, joiden takia en lähtisi laittamaan ystäviä hyllylle.
1. Roskiksena toimiminen
Myönnän, että jos ystäväni soittaa ja lataa neljässäkymmenessä sekunissa niskaani koko elämänsä kauheuden ja noin parikymmentä ongelmaa kirkuen apua niiden setvimiseen, saan itsekin paniikin. Harvemmin aito ystävä kuitenkaan olettaa sinun ratkaisevan kaikkia ongelmiaan yhdellä puhelinsoitolla. Hän todennäköisesti tarvitsee vain kuulevan korvan ja tukevan olkapään. Monesti pelkkä kuunteleminen auttaa. Ja jos on kyse käytännön ongelmista, tarjoa ratkaisuja omien resurssiesi puitteissa. Etenkin uupuneen ihmisen päässä pienetkin seikat kasaantuvat ja saavat aikaan lumipalloefektin lailla kasaantuvat katastrofipallon. Joka parhaassa tapauksessa on ratkaistu lasillisella skumppaa, taikanapilla, magic touchilla, tahranpoistoaineella tai ruuvimeisselillä. Suurempien ongelmien kohdalla aito ystävä osaa ottaa roskaämpärin roolin ja vain vastaanottaa sitä tavaraa. On ihan ok olla välillä yrjöämpärinä. Ja tosiystäväsi toimii puolestaan sinun ymrjöämpärinä oikein mielellään.
2. Vilpitön halu vastaanottaa apua
Voi olla, että ystäväsi tarvitsee ihan konkreettisesti apua. Hänellä voi olla ongelmia maksaa tämän kuun vuokra. Hänellä voi olla päihdongelmia, parisuhdeväkivaltaa, mielenterveyden ongelmia tai työttömyyttä. Nämä ovat todella vaikeita ongelmia ja voi olla, ettet tiedä miten auttaa. Saatat myös kyseenalaistaa ystäväsi elämänvalintoja ja moraalia monissa kohdissa. Muista kuitenkin kurkata oman moraalisi taakse ja yritä ymmärtää, että kaiken takana on ihminen, sinun ystäväsi, pohjimmiltaan hyvä, elämässä eksynyt. Virheistä huolimatta hän todennäköisesti vain tarvitsee epätoivoisesti apua.
Avunhuuto saattaa ilmetä huonona käytöksenä, dissaamisena, välttelynä tai typerien ratkaisujen tekemisenä. Mutta yritä taas kurkata sinne käytöksen taakse. Ja peiliin. Harvemmin sinulle tärkeä ihminen kuitenkaan kiukuttelee sinulle siksi, että sinä olisit yhtäkkiä muuttunut inhottavaksi tyypiksi. Hän saattaa pyytää apua omalla hassulla tavallaan.
3. Ystäväsi omaa erilaiset arvot
Pyrin aina itse saarnaamaan siitä, että pitäisi elää omien arvojensa mukaista elämää. Koen kuitenkin, että omien arvojen tuputtaminen, muiden ihmisten arvojen väheksyminen tai moralisoiminen ja eriarvot omaavien ihmisten laittaminen oman arvolaatikon ulkopuolelle on hiukan tekopyhää. Sinun arvosi eivät välttämättä ole lainkaan sen parempia arvoja kuin muiden arvot. Etkä ole lainkaan parempi kuin kukaan muu, vaikka arvosi ovat mielestäsi paremmat kuin jonkun muun. Sikis juurihan olet arvosi valinnut. On totta, että samat arvot omaavilla ihmisillä on varmasti paljon yhtiestä. Mutta eri arvot omaaville ihmisillä voi olla toisilleen paljon annettavaa, opittavaa ja näkokulmaa.
Esimerkkinä mainittakoon rakas ystäväni, jota ystävyyssuhteemme kivikkoisilla ensimetreillä pidin kylmänä kivikasvona. Hän piti minua piipittävänä hippinä. Työtovereita kun oltiin, ”jouduin” olemaan hänen seurassaan päivittäin ja vielä asemiemme puolesta varsin tiiviisti. Jään sulaessa ja hyväksyessämme sen, että arvopohjamme ovat hiukan erilaiset, huomasimme kuitenkin suhteessa todella hyviä puolia. Opin häneltä maailman menossa tarvittavaa haista kakkelsberg- asennetta ja hän minulta empatiaa. Suhteesta muodostui työsuhteen päätyttyä jatkuva ystävyys, joka tarjoaa toisen näkökulmat haastavaa mutta hyväksyvää keskustelua ja vankkumatonta tukea muun muassa työelämän tupeloinneissa. Älä siis lokeroi ketään myöskään pelkästään hänen arvojensa perusteella ihmissuhdekokoelmasi ulkopuolelle.
Ystävyys ei siis ole aina helppoa. Eikä se voikaan aina olla. Eikä sen tarkoitus olekaan aina olla. Mutta ystävät tekevät suolassaan ja sokerissaan elämästä elämisen arvoisen. Rakastan jokaista ihanaa, sekopäistä roskaläjääni. Olen heistä ja heidän kamalista elämistään kiitollinen. Koska he myös rakastavat minun kaapissani kolisevia luurankoja. Sitä varten ystävät ovat olemassa. Jakamassa vaikeat ajat ja nauttimassa niistä hyvistä. Pidä siis kiinni ystävistäsi. Heivaa hevonhitonhumppaan vain toksiset, energiasyöpöt hyväksikäyttäjät. Ennen kaikkea, opi erottamaan onko kyseessä tosiystävä vai iilimato.
Äläkä kuvittele, että itse olisin täydellinen ystävä. Kirjoitan tätä artikkelia ihan puhtaasti omien ystävämokieni kautta.
