Hidasta elämää

Mitä vahvuuksia sinulla on?- kaikkihan me olemme huumorintajuisia, ahkeria ja sosiaalisia

Mitä vahvuuksia sinulla on? Saatatpa sinäkin ajoittain joutua tai päästä tilanteisiin, joissa sinun tulee analysoida tai listata vahvuuksiasi. Kyseessä voi olla esimerkiksi CV:n tai työhakemuksen kirjoittaminen tai työhaastattelu. Tai uuden suunnan pohtiminen elämälle, uranvaihdos, terapia, ikäkausikriisi tai muu itsetutkiskelun paikka. Etenkin suomalaisten tuntuu olevan kovin vaikeaa kehua itseään. Lisäksi emme useinkaan tiedä, mitä meidän vahvuutemme oikeasti ovat. Tyydymme siis listaamaan työhakemukseen kliseisiä ja tylsiä vahvuuksia, jotka jonkun silmissä eivät ole pelkästään vahvuuksia, jos lainkaan. Näitä ovat muun muassa ahkeruus, sosiaalisuus, huumorintaju, tuleminen toimeen kaikenlaisten tyyppien kanssa ja joustavuus.

Nämä ovat varsin pinnallisia ”vahvuuksia” eivätkä välttämättä kerro meistä kuitenkaan kovinkaan paljoa. Lisäksi ahkeruus voi osoittautua työnarkomaniaksi, sosiaalisuus selkänpuukottamiseksi kahviautomaatin juorukerhossa ja huumorintaju ihan vaan huonoksi. Nämä edellä mainitsemani vahvuudet löytyvät myös lähes jokaisesta työhakemuksesta. Ne eivät siis saa sinua erottautumaan joukosta. Näitä massahakemuksia työkseen perkava henkilö ihmettelee sitä, miten paljon vitsikkäitä ja työteliäitä ihmisiä maailmasta löytyykään.

Vahvuudet syvällisemmän tarkastelun alle

Kohdatessasi elämässäsi risteyksen, oli se sitten uuden työpaikan tai uran haku tai henkilökohtainen kriisi (huomaa, että kriisit eivät välttämättä aina ole pahoja), suosittelen analysoimaan vahvuuksiasi hiukan suuremmalla vaivalla kuin vain toteamalla olevasi joustava ja iloinen. Omalla kohdallani tein tätä analyysia lievän uupumuksen johdattaessa minut uusille urille. Ja listaankin alla mielenkiintoisia piirteitä, joita itsestäni löysin. Nämä piirteet ovat ne ydinpiirteet minussa, jotka saavat minut loistamaan siinä, missä olen hyvä. Sekä huomaamaan sen, että monesti piirteet, joita saatetaan pitää heikkouksina, ovatkin supervahvuuksia.

1. Kiitollisuus

Kiitollisuus on tietoisuutta hyvistä asioista, joita ympärillä tapahtuu. Kiitollisuus on myös sitä, että käyttää huolellisesti aikaa sen osoittamiselle. Päivämme ovat täynnä pieniä asioita, joista meidän on syytä olla kiitollisia. Englanniksi puhutaan ilonaiheiden tai siunausten laskemisesta termillä ”counting the blessings”. Elämäntapavalmentajatkin höpöttelevät kiitollisuusharjoitusten tekemisestä ja kiitollisuudenaiheiden listaamisesta. Mutta ei se pelkkää höpöhöpöä ole. On valtavan suuri elämää rikastuttava ja tunteiden skaalaa laajentava kyky osata nähdä nenän edessä olevat ihanat asia. Usein ne ovat kovinkin pieniä asioita. Esimerkiksi lapsen ensimmäinen kirjoitettu sana, joka on vähän sinne päin mutta kuitenkin tunnistettavissa sanaksi. Tai puolison aamulla lähtiessään valmiiksi lataama kahvinkeitin tai auton ikkunan huurteeseen piirtämä sydän.

Miten muka kiitollisuutta voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä? Kiitollisuus on itsestäänselvyyksien arvostamista ja huomaavaisuutta arjessa. Työhyvinvoinnin tutkija Jari Hakasen sanojen mukaan kiitollisuus on mielensähyvittäjän polttoainetta. Miksi siis tyytyisimme vain huikkaamaan väsyneet moit työkavereillemme aamulla? Miksemme ilmaisisi heille iloisuuttamme heidän olemassa olostaan sekä arvostustamme heidän tekemäänsä työtä kohtaan? Etenkin jos itsekin saamme siitä irti hyvän mielen. Tähän ei tarvita muuta kuin vilpitön ”Kiitos”. Olen itse saanut sitä osakseni eräältä erittäin ihmisintuitiiviselta ja herkältä esimieheltäni. Se tuntui niin aidolta ja motivoivalta, että laitoin tavan heti kiertoon. Kiitoksen sanominen tuntuu vähintään yhtä hyvältä kuin sen kuuleminen.

Kiitollisuutta voi harjoittaa myös peilin kautta. Kun töissä tympii, kurkista peiliin. Juttele omalle naamallesi ja mieti, mistä olet tänä ikävänä päivänä kuitenkin iloinen ja kiitollinen. Ilmapiiri koko yhteisössä paranee heti, kun saat oman naamasi iloisemmaksi.

2. Rakkaus

Rakkaudella on monta muotoa. Mutta jos puhutaan esimerkiksi työelämästä, väittäisin rakkauden tarkoittavan vuorovaikutussuhteessa kanssasi olevien ihmisten arvostamista ja heistä aidosti välittämistä. Liittäisin tähän myös vahvasti aidon halun olla kyseisten ihmisten keskuudessa.

Korona- ajan etätyösuositukset ovat johtaneet työyhteisöjen hajautumiseen kotikonttoreille. Tämä on ymmärrettävästi vaikeaa ihmisille, jotka aidosti viihtyvät työyhteisössään ja välittävät siinä olevista ihmisistä. Yksi ihmisen tarvehierarkian osa- alueista on yhteenkuuluvuuden tunne. Työyhteisöt muodostuvatkin usein tiiviiksi ja tärkeiksi sosiaalisiksi ympäristöiksi. Ja näiden ympäristöjen liimaa ovat juurikin henkilöt, joiden ydinvahvuuksia on rakkaus. He osaavat kuunnella läsnäolevina, huolehtia tarpeellisissa määrin, pitää hiljaisempien puolia, nostaa esille onnistumisia ja levittää hyvää mieltä pienillä arjen teoilla. Olepa niitä ilman, siellä kotosohvalla pieruverkkareissa. Äkkiä tuntuu olo yksinäiseltä.

Uupuneena en aina jaksanut näyttää tätä vahvuuttani. Vaikka tunsin sen vahvana sisälläni. Uupuneena se tuntui enemmän ehkä sydänsurulta, koska en jaksanut rakastaa niin paljon, kuin tiesin osaavani. Kaikissa sieluni voimissa päästän tämän välittäjän taas valloilleen.

3. Estetiikan ja erinomaisuuden arvostus

Nämä ovat tärkeitä vahvuuksia, kun tähdätään työssä laadukkaaseen palveluun, tuotteeseen tai päivittäiseen tekemiseen. Estetiikalla ei välttämättä tarkoiteta lainkaan ulkonäköön tai kauneuteen liittyviä seikkoja vaan osaamisen, erinomaisuuden ja estetiikan tunnistamista elämän eri osa- alueilla sekä jopa rumissa, arkisissa tai tylsissä asioissa. Kyse voi olla työkaverin ammattitaidoista, tieteen saloista, älykkyydestä, luonnosta tai jokapäiväisistä pienistä taidoista.

Tämä ydinvahvuus auttaa tunnistamaan sekä suuria lahjakkuuksia että pieniä vivahteita esimerkiksi kollegoiden ammatillisessa repertuaarissa. Tai heidän persoonallisuuden sellaisissa piirteissä, jotka tekevät heistä hyviä siinä mitä tekevät. Piirre auttaa ymmärtämään yksityiskohtia siinä missä arvostamaan suuria kuvia. Sen avulla saa ihmiset uskomaan itseensä sekä kykyihinsä.

4. Oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan kaikkien kohtelemista samalla tasa- arvoisesti, tilaisuuden antamista kaikille sekä sitä ettei anna omien tunteiden vaikuttaa mielipiteeseen toisesta ihmisestä. Toisin sanoen, myös ne henkilöt, joiden kanssa emme tule toimeen tai joista emme pidä, ansaitsevat mahdollisuuden ja ovat silmissämme tasavertaiset. Oikeudenmukaisuutta on kuitenkin mielestäni myös se, että tunnistaa ihmisten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat ja näiden perusteella ehkä jopa kohtelee ihmisiä eri tavoin. Nyt en viittaa perusoikeuksiin, palkkaan tai tasa- arvoon. Kyseessä on esimerkiksi monimuototyötilojen yleistyessä erilaisten työntekoon liittyvien tarpeiden huomioon ottamista. Jotkut rakastavat avokonttoria, toiset ahdistuvat niistä. Ei ole epäoikeudenmukaista antaa omaa huonetta introvertille kesittymistä ja hiljaisuutta työssään tarvitsevalle henkilölle siinä missä muut saattavatkin loistaa avokonttorin hälyssä.

Kaikkien kanssa ei voi tulla toimeen vaikka kuinka CV: ssä sitä väittäisikin. Mutta kaikki voi hyväksyä sellaisenaan, paheineen päivineen. Etenkin esimiesasemassa pitää tunnistaa hankalistakin tyypeistä ne piirteet, jotka tekevät heistä huippuammattilaisia ja työyhteisöön oman panoksensa tuovia tärkeitä osia.

5. Anteeksianto

Anteeksianto kuulostaa luonteenpiirteenä jotenkin kovin jeesustelevalta. Mutta työelämässä kyse on virheiden hyväksymisestä opin välineenä, ihmisten heikkouksien hyväksymisestä osana heidän luonnettaan tai peräti niiden kääntämisestä vahvuuksiksi. Anteeksiantava ihminen ymmärtää, että kaikki tupeksivat mutta ansaitsevat silti toisen tilaisuuden. Hän ei myöskään kanna kaunaa vaikka kokisikin tulleeksi kohdelluksi kaltoin. Hän tunnistaa tilanteet, missä kaltoin kohtelu ei ole henkilökohtaista. Usein nimittäin työpaikallakin kiukuttelun, huonon käytöksen ja loukkausten takana on tämän kiukuttelijan huono olo eikä kiukuttelun kohteena oleva.

6. Sosiaalinen älykkyys

Sosiaalinen älykkyys on kykyä eläytyä toisen tunteisiin sekä tunnistaa heidän motivaationsa. Se auttaa myös tunnistamaan muiden vahvuuksia sekä itse toimimaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Kohdassa neljä mainitsin oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun. Lievän paradoksin muodostaa se, että sosiaalinen älykkyys mahdollistaa ihmisten kohtaamisen heidän tarvitsemallaan tavalla. Eli ehkä hiukan eri tavalla kuin jonkun muun. Mielestäni tämä kuitenkin on sitä pikkuisen pidemmälle vieytä oikeudenmukaisuutta. Niin kuin lasten kasvatuksessa, myös työelämässä ihmiset tarvitsevat erilaisita tapoja motivoitua, saavuttaa potentiaalinsa ja kehittyä. Ainakin omat lapseni ovat kaikki kolme eri planeetoilta kotoisin. En koe eriarvoiseksi vaan nimenomaan oikeudenmukaiseksi sitä, että kasvatan heitä kaikki hiukan erilaisin konstein. Pidän kuitenkin huolen siitä, ettei kukaan jää jalkoihin tai nouse jalustalle muiden kustannuksella.

7. Luovuus

Olen luova ihminen. Minun pääni tursuilee ideoita, kehittelen kaikkea uutta, suunnittelen juttuja, pyörittelen hullutteluja päässäni ja jopa toteutan ideoistani ne mielestäni fiksuimmat. Valitettavasti tämä luovuuteni kohdistuu taiteeseen eikä niinkään työelämään. Väitän kuitenkin, että taiteenkin saralla kukoistavasta luovuudesta voi ammentaa antia myös työelämään.

Esimerkiksi, nuoruuteni ammattiin tähtäävät musiikin opinnot opettivat minulle pitkäjänteisyyttä, omistautuneisuutta ja periksiantamattomuutta. Kaikki nämä ovat työelämässä tarvittavia piirteitä. Tekstiili- ja taidealalla tursuileva idepankkini puolestaan on opettanut minua valitsemaan ideoistani ajankäytön, lopputuotteen käytettävyyden ja kenties jopa myytävyyden kannalta ne parhaat ideat. Kyky tunnistaa hyvät ideat on tarpeellinen ominaisuus kun kehitetään työyhteisöä, tuotteita tai palveluita kannattaviksi, toimiviksi ja tekijöilleen työtään helpottaviksi sen sijaan, että kuluttaisivat loppuun sekä tiimin että kassan. Kaoottinen ja urbaani taiteilija voi kuin voikin siis tuoda bisnesmaailmaan arvokkaita näkemyksiä.

Bonuspiirre: Introversio

Tämän maailma meno tuntuu välillä perustuvan sille, että kovinta meteliä itsestään pitävä, sosiaalinen, valovoimainen, huomion keskipisteenä viihtyvä tiimitaituri menestyy siinä missä hiljaisempi, sisäänpäinkääntynyt nomadi ei niinkään. En lainkaan halua lytätä ekstroverttejä. Heille on on tarve ja paikka. Introverteissä kuitenkin löytyy piirteitä, jotka ovat kovin tarpeellisia esimerkiksi esimiestehtävissä. Tai työssä suoriutumisessa.

Intovertit ovat tarkkoja. Heillä on keskittymiskykyä, luovuutta, havainnointikykyä, empatiaa, itsetuntemusta, mielenrauhaa ja, pitkäjänteisyyttä. Introvertit johtajina ovat kykeneviä tuomaan jokaisesta tiimin jäsenestä esiin parhaat puolet. Introvertti osaa vahvistaa tiimiläisen vahvuuksia entisestään. Tällöin tekemisen fokus pysyy erinomaisuudessa ja ainutlaatuisuudessa eikä keskitytä ainaiseen vikojen hakemiseen ja vaatimuksiin suorituksen heikompien osa- alueiden parantamisesta. Intovertti johtaja on myös empaattinen kuuntelija sekä analyyttinen tarkastelija. Päätöksiä ei tehdä hetken mielijohteista vaan järkevästi, syvällisen pohdinnan kautta.

Kiinnostaako tutkia, mitä vahvuuksia sinulla on? Voit tehdä analyysin omista vahvuuksistasi esimerkiksi täällä: https://www.viacharacter.org/

Vastaa